0.20 >> Syksy parhaimmillaan

Vihdoinkin. Perjantai. Viikonloppu. Hetkellinen vapaus. Arjesta poistuminen.

Tämä viikko on ollut minulle monellakin tavalla aika rankka. Pääsyy on oikeastaan koulu. Jälleen kerran. Tällä viikolla minulla oli neljä koetta. Samalla saatiin takaisin kokeita. Voisin selittää ummet ja lammet kouluasioista, mutta taidampa jättää tämän väliin, sillä nythän alkoi viikonloppu.

 Tällä hetkellä ilma on suoraan sanoen ihana. Koulusta kotiin tullessa totesin, että pitäisi varmaan mennä ulos kuvailemaan tätä kaunista, värikästä luontoa. Aluksi mietin, etten varmasti viitsi/jaksa mennä ulos kamera kaulassa, mutta pian löysinkin itseni lehtien seassa kykkimässä jättikamera kädessä. :D En pidä erityisesti ulkona, julkisella paikalla yksin kuvailusta, sillä se tuntuu niin oudolta ja nololta. Alan ajattelemaan, mitä ohikulkevat ajattelevat minusta, vaikka niin ei pitäisi. Nytkin olin ulkona kuvailemassa vain ehkä vähän alle puolituntia, vaikka ilma oli niin kaunis ja lämmin, että olisi voinut pidempäänkin pihalla oleskella. Oli kuitenkin hyvä, että menin heti ulos, sillä jo nyt taivaalla on kertynyt hieman pilvistä.. Nyt siis kahdenkymmenennen postauksen kunniaksi on tämmöinen minikuvapostaus.

Tein keskiviikkona jotain, mitä en ole aiemmin vielä koskaan tainnut tehdä. o.o Menin kauppaan ja ostin itselleni suklaalevyn. Lupasin aiemmin ostaa Kristiinalle suklaalevyn kiitokseksi, joten siinä samalla ostin itsellenikin tuommoisen läpyskän. Sitä sitten mussutin samalla, kun luin yh-kokeeseen. Hehe.

Että tämmöstä tällä kertaa. Nyt en kykene kirjoittamaan enempää mitään järkevän kuuloista. Todennäköisesti musiikin kuuntelemisella on omat vaikutukset tähän. 8) Olen aina vähän ollut vastaan laulujen uudelleensovitusta, jos sen tekee alkuperäinen artisti/bändi. Siksi vähän olin skeptinen PMMP:n uudesta levystä, jossa siis vanhoja lauluja on uudelleensovitettu. Aloin kuuntelemaan kuitenkin puolisattumalta tuota levyä spotify'sta. Kuuntelin pienenä PMMP:tä aika kohtuullisesti, sillä meillä oli niiden levyjä. En älynnyt silloin sanoituksista paljon mitään ja en erityisemmin tykännyt siitä "soundista", sillä se on semmoista aika mollipainoitteista. Minulla oli pitkä, monen vuoden tauko, PMMP:n biisien kuuntelusta, mutta ehkä vuosi sitten kuuntelin jotain lauluja ja minulle tuli sellainen klassinen ahaa-elämysputki, kun tajusin sanoituksista jotain. :D Silti vielä se sellainen synkeähkön raikas -"soundi" ei kuulosta minun korvaani ihanalta, ainakaan aina. Välillä se toimii.. Mutta anyway, tässä uudessa levyssä juuri tuo "soundi" on täysin erilainen useimmissa kappaleissa, jolloin itse noista uusista sovituksista pidän miltein enemmän kuin vanhoista, ainakin joissakin kappaleissa näin on. Taas kerran huomaa, että ennakkoluulot pitäisi heittää pois.

Voisin selittää tuostakin asiasta enemmän, mutten taidan nyt viitsiä venyttää tätä postausta enempää. Nauttikaa kaikki viikonlopusta! Joillakin vissiin on koko ensi viikko syyslomaa. Minulla on vain kaksi päivää + viikonloppu. Onhan se parempi kuin ei mitään. :3