0.72 >> Mielipiteitä lukiosta

Vähän alle vuosi sitten juuri lukion aloitettuani sain ehdotukseksi tehdä jonkinlaisen blogauksen lukioon koskevista odotuksistani sekä lukion ja yläkoulun eroista ynnä muusta. Tuolloin sanoin tekeväni tämän blogauksen ensimmäisen jakson jälkeen, mutta tässä nyt ollaan ensimmäisestä lukiovuodesta selvinneenä vihdoinkin pääsemässä pitkään päässä kypsyneen idean pariin. Tästä blogauksesta tulee todennäköisesti pitkä ja perusteellinen, sillä olen tätä blogausta enemmän tai vähemmän jo vuoden ajan pohtinut sekä yleisesti asiaa vaan tähän aiheeseen (jota minä nyt vähän muokkaan/laajennan) liittyen löytyy. Pahoitteluni, että tämän kirjoituksen toteuttamiseen kesti näin kauan ja, että alan puhumaan koulusta heti, kun kesäloma alkaa (tai no periaatteessa se ei minun kohdallani ole vielä alkanut, sillä perjantaina minulla on vielä koulua, mutta olen nyt kaksi päivää kotona "lomalla", sillä kokeeni loppuivat eilen). Ja blogauksen kuvat nyt eivät liity aiheeseen, mutta kyllä jotain kuvia pitää olla (muuten teksti näyttäisi luvattoman pitkältä blogaukseksi...).

Ennen aloittamista sanon vielä, että nämä ovat minun mielipiteitä, jotka olen muodostanut omien kokemuksieni perusteella. Olen ollut vain yhdessä yläkoulussa ja vain yhdessä lukiossa, joten en voi sanoa, miten asiat yleisesti kaikkialla ovat.  

Kun puissa ei vielä ollut lehtiä.

"Sain tehtyä koko vuoden lukujärjestykseni. Ekasta lukiovuodesta tulee kyllä rankka."

Näin kirjoitin 12.8.2014 blogiini. En ole ennustaja, mutta onnistuin kuitenkin ennustamaan oikein tuolloin. Ensimmäisestä lukiovuodestani tuli rankka. Se ei kuitenkaan niinkään tuntunut siltä. Okei, ajoittain oli todella työläitä hetkiä ja koko kolmos jakso oli rankka, sillä olin hypärien välttämiseksi valinnut seitsemän kurssia, ja kolme päivää viikosta minulla loppui koulu neljältä. Kaiken lisäksi oli vuoden pimeintä aikaa, ja polvellani oli taas ongelmia, jolloin en päässyt urheilemaan. Yleisesti jotenkin koko jakso oli vain koulua, jos ei välissä ollutta joululomaa (jolloin tulin aluksi kipeäksi..) lasketa mukaan. Kolmannen jakson jälkeen elämä helpottui eikä koulu enää tuntunut niin rankalta.

Tänä vuonna suoritin yhteensä wilman mukaan 35 kurssia, joista 30 oli ns. normaaleja kursseja. Loput olivat koulun ulkopuolella suoritettuja kursseja tai moneen jaksoon levitettyjä kursseja (joita oli huima yksi, eli liikuntakurssi). Keskimäärin minulla oli kuusi kurssia per jakso. Jaksossa minulla oli aina pitkä matikka, pari kieltä ja pari reaaliainetta sekä ehkä musiikkia/kuvista.

Daimleivoksia.

Ehkä tuo riittää nyt oman lukio-opiskeluni käytännön asioiden selostuksesta. Palataan ajassa vuosi taaksepäin. Pääsin aika lailla vuosi sitten pois yläkoulusta. Tuolloin ajattelin, että yläkoulussa elo oli ihan jees, ja että koulu on ihan jees, ja luulin tekeväni paljon töitä numeroitteni eteen. Ja pyh. En tiennyt tuolloin mitään oikeanlaisesta opiskelusta (en sano, että nyt tietäisin, mutta nykyään tiedän sen, ettei hauki on kala, hauki on kala tyyppisellä opiskelulla lukiossa pärjää) eikä työmääräni todellakaan ollut suuri. En myöskään olisi voinut kuvitella, että koulussa voisi olla kivempaa.

Sain tietää, minne lukioon pääsen kesän alussa ja kyseinen lukio oli se lukio, minne halusinkin. Lukiovalinta oli minulle aika yksinkertainen monistakin syistä, ja se osoittautui minulle oikeaksi valinnaksi. Mitkä olivat sitten minun odotukseni lukiota kohtaan? En muista kunnolla, mitä nyt tarkalleen odotin lukiolta. Pääsin lukioon, jossa on korkeat pääsyrajat. Tämä tietysti vaikutti odotuksiini. Ehkä tietyssä mielessä odotin, että kyseisessä lukiossa on kilpailua, toisaalta mietin, ovatko kaikki siellä todella fiksuja ja pärjäänkö siellä. Jotenkin odotin lisäksi, että opettajat ovat hyviä. Mietin myös käytännöllisiä seikkoja. Kun päätin, mihin lukioon haen, en kauheasti katsonut, miten sinne pääsen. Onnekseni koulumatkani on todella helppo ja sinne voi mennä helposti usealla bussilla tai pyörällä.

Erään illan juustopöytä.

Ensimmäisen koulupäiväni koittaessa ehkä se koulumatka ja lukioon löytäminen oli se suurin haaste ja jännittenyisyyttä aiheuttava juttu. Löysin kuitenkin perille lukioon, ja muutaman päivän jälkeen löysin parhaan mahdollisen kävelyreitinkin bussipysäkiltä kouluun. Pikku hiljaa syntyi rutiineja ja lukiorakennus tuli tutuksi. Aloin tutustua eri ihmisiin ja sosiaalinen verkostoni kasvoi älyttömästi. Totuin pikku hiljaa 75 minuuttia kestäviin tunteihin sekä kaappeihin, missä on avaimet. 

Odotukset lukion suhteen täyttyivät osittain. Odotin lukiolta jotain uutta ympäristöä ja ihmisiä, mikä toteutui. Kaikki opettajat eivät ole hyviä, toisin kuin ajattelin. Myöskään lukiossa kaikki ihmiset eivät ole älyttömän fiksuja, vaikka poikkeuksiakin tietysti löytyy. Kilpailua ei näy. Useimmilla opiskelijoilla on kuitenkin halu menestyä, mikä saa heidät opiskelemaan, toiset enemmän toiset vähemmän. Itse pärjään lukiossa, mutta numeroni ovat tippuneet. Voisin väittää, että saan keskimäärin huonompia numeroita, koska olen "vaativassa lukiossa", mutta sitä ei voida todistaa, eikä se tottakaan todennäköisesti ole. Tiedän, että voisin saada parempia numeroita, jos opiskelisin vielä enemmän, mutta olen tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. 

 

Jossain vaiheessa laskin, että käytän aikaa kouluun yhteensä noin kaksi päivää (siis miltei 50 tuntia) viikossa. Se on tietysti pelkkä heitto, mutta yleisesti viikossa minulla on useita päiviä, jolloin tulen koulusta kotiin, ja teen koko illan enemmän tai vähemmän kouluhommia. Ja yläkoulussa, kun tein toisinaan pari tuntia koulun jälkeen läksyjä, luulin tekeväni paljon töitä.. Elämäni ei kuitenkaan pyöri vain lukion ympärillä, kiitos lentopallo (ja beach). Kuitenkin, koska koulu vie niin paljon aikaa, blogailu ja esimerkiksi tv:n katselu vähenee.

Kun puihin tuli lehdet.

Itse olen yleisesti kyllä nauttinut lukion käymisestä. Toki se on rankempaa kuin yläkoulu ja toki siellä pitää tehdä enemmän töitä. Minulla on kuitenkin lukiossa jotenkin vapaampi olo. Lukion ilmapiiri on hyväksyvä ja ihana, ja lukioon on ihana mennä. Vaikka on välillä rankkaa olla ensin 75 minuuttia matikan tunnilla, ja sitten toiset 75 minuuttia fysiikan tunnilla, sen jaksaa, kun ympärillä on ihania ihmisiä. Koeviikot ovat tietyllä tavalla mahtavia, sillä silloin on lyhyet päivät, ja kokeet saa viikossa pois. Toisaalta lukiossa opiskelutahti ja asiamäärä on aika jäätävä. Koealueet ovat aika massiivisia, sillä koko oppikirja tulee kokeeseen, jos se vaan ehditään käydä läpi. Ja joskus viiden kappaleen koealue tuntui liian suurelta. Nopeaan opiskelutahtiin ja suuriin koealueihin kuitenkin tottuu. Opiskelusta tulee paljon fiksumpaa, kun yrittää ymmärtää kokonaisuuden nippelitiedon muistamisen sijaan.

Olen todella onnellinen lukiovalintaani. Toki ns. kovatasoinen lukio luo paineita ja vääristää kuvaa koulunkäynnistä, mutta kolikolla on aina kaksi puolta. Toisaalta se edistää motivaatiota opiskeluun ja vertaistukea löytyy ympäriltä kyllä riittävästi, sillä kaikilla on suuri työtaakka harteillaan. Kaikki -tai ainakin useimmat- opiskelevat kuitenkin nöyrinä.

En olisi voinut uskoa lukiossa opiskelun olevan niin ihanaa. Tai no, ei se opiskelu ole niin ihanaa, vaan ne ihmiset, joiden kanssa opiskelee. People make the place. Se vaan on niin. Siksi lukio on ihana paikka.